Osoite muuttuu!!
Nimittäin blogin. Onnin seikkailut ja tarinat jatkuvat tästä edespäin täällä.
Tämä vanha saa vaipua unholaan.. R.I.P.
t.Katri & Onni
torstai 10.7.2008
Viimeksi tänne kirjoittaessani kesä oli vasta aluillaan. Nyt tuntuu, että kohta kesä on ohitse. Vaikka kunnon kesää ei ole ollutkaan. Ainakaan säiden puolesta. No eipä heittäydytä epätoivoon. Suomen kesähän on nykyisin parhaimmillaan vasta elokuussa, eikös? Niitä kelejä odotellessa.
ONNI
- on ottanut vähän takapakkia itse syömisessä ja syömisessä yleensä. Liekö tauko päiväkodista tehnyt tehtävänsä? Äidin tai isän ohjaama lusikka on myös usein vaikea saada suuhun, ainakaan ilman kiukkua
- on kasvanut hurjasti. Ensi kuussa saamme tietää 1.5 -vuotisneuvolassa tarkat mitat, mutta oma mittaus mittanauhalla näytti pojan olevan yli 86 cm pitkä!!
- puhetta riittää solkenaan. Uusia sanoja, pidempiä yhdyssanoja ja jopa lauseita poika jo osaa tuottaa. Joka päivä saamme kuulla jotain uutta. Nyt hittejä on kaikki siivoamiseen liittyvä, jota Onni rakastaa muutenkin. Rätti kourassa mennään ympäri kämppää ja "iiwotaan". Imuroiminen on myös tosi mukavaa puuhaa Onnin mielestä ja sitä voisi tehdä vaikka kuinka monta kertaa päivässä! Kun on imuroitu: "iiwottu, imu kaappii". Luonnollisesti. Siisti poika. Keneen lie tullut?
- myös ärrä pärähtää toisinaan lähes onnistuneesti. Parvekkella on pRilli ja pRillaaminen on Onnista myös mukavaa. Makka'a maistuu.
KOTI
- kotiin ollaan saatu jotain pientä uutta. Onnin kirjahyllyyn koreja, eteiseen lipasto, makuuhuoneeseen valokuvataulu Onnista jne. Täytyy laitella kuvia, kunhan ehtii...
- heinäkuun puolelle tultiin, ennenkuin sain kukan kukkaa parvekkeelle. Nyt siellä on vihdoin viihtyisyyttä luomassa pari laatikkoa petunioita, vaaleanpunaisia ja valkoisia.
maanantai 2.6.2008
Onnittelut kaikille valmistuneille ja koulunsa päättäneille!
Ihanaa, kesä! Se on nyt. Nyt on kesä, sillä on KESÄkuu ja koska linnunlaulu kuuluu sisälle asti. On kesä, koska ulkona on yli 17 astetta lämmintä aamulla ennen kahdeksaa. On kesä, sillä ruohonleikkuri pärisee pihalla. On kesä, sillä joka paikassa on jo vihreää, illalla on valoisaa ja olo on pirteämpi. Nyt pitää nauttia, sillä Suomen kesä on lyhyt. Se iski tajuntaan tänä aamuna. Hei, en halua huomata että kesä meni nopeasti ohitse. Kesästä pitää nauttia, kesällä pitää olla ulkona aina kun mahdollista. Ottaa kaikki aistit käyttöön: haistaa juuri leikattu nurmikko ja metsä sateen jälkeen, maistaa uudet perunat ja mansikat, katsella upeaa kesäistä luontoa, kuunnella lintujen liverrystä ja veden liplatusta, tuntea auringon lämpö iholla...
Vaikka olen ehdottomasti syksyihminen, niin kesä on ihanaa aikaa. Syksyä voisi hehkuttaa vaikka kuinka, mutta palataan siihen muutaman kuukauden päästä, sillä nyt on kesä, eikä ole hetkeäkään hukattavana!!
Kesän tietää tulleen myös siitä kun koulut ovat sulkeneet ovensa ja koululaiset, sekä opiskelijat rientäneet kesälaitumille. Kevätjuhla on se hetki, joka mielestäni aloittaa kesän, oli sää mikä hyvänsä.
Mekin saatiin lauantaina juhlistaa kevätjuhlaa. Olimme Tikkakoskella serkkuni lakkiaisissa. Mukavat juhlat, kiitos vielä isäntäväelle ja komealle päivän päätähdelle, peruskoulunsa päättänyttä kummipoikaa unohtamatta! Ja paljon onnea!
Matkalla juhlimaan uutta ylioppilasta
Jihuu!
Ja sitten pihahommiin...
Torstaina jo lähdettiin reissuun mummin ja papan luokse Konnevedelle. Päästiin siis heti kunnolla koeajamaan uusi auto! Säätkin suosivat meitä maalla, vaikka olikin aika tuulista. Uimaan ei sentään vielä uskaltauduttu, vaikka siihen meitä yritettiinkin jo yllyttää...
Onni lehmäsyöttötuolissa Konnevedellä
Onni nurmikonleikkuupuuhissa
Mummin kukkasia
Täällä silmä sekä sielu lepäävät
Perheemme uusi jäsen, niin hartaasti odotettu..
Maalla on mukavaa
hiekkalaatikko, johon pitäisi saada uutta hiekkaa (vink, vink)
leikkimökissä
navetan ikkuna
Papan moottorikelkkaa tutkimassa
kesämies
Sunnuntaina vielä jatkettiin Onnin kanssa juhlimista täällä Helsingissä Melissan 1 -vuotissyntymäpäivillä. Upeat olivat nämäkin pienen prinsessan juhlat! Melissan isä on ystäväni jo Imatran ajoilta, kävimme samoja kouluja. Melissan äiti on lähtöisin Filippiineiltä, sieltä on peräisin Melissan kauniin ruskea hipiä ja nappisilmät. Gemman, Melissan äidin tarjoilut eivät tälläkään kertaa jättäneet mahalaukkua tyytymättömäksi... Tästä kyläpaikasta ei nälkäisenä lähdetä! Kiitokset vielä Gemma ja Juha, ja paljon onnea kaunis Melissa Joyce!
matkalla Melissan luo
Onni ja Melissa
Harmi, kun tämän parempaa yhteiskuvaa kaveruksista en onnistunut ottamaan. Molemmat olivat sen verran vilkkaita, eikä Onni oikein suostunut yhteistyöhön tällä kertaa. Täytyy kaivaa arkistoja, olisiko Onnin synttäreillä onnistunut paremmin.
Melissalla oli ihan älyttömän kivoja leluja! (sivukommentti: mitä tuo tutti tekee suussa??)
Tässä siis nämä frendit Onnin synttäreillä, helmikuussa
Melissa Onnin synttäreillä. Juha vielä joutuu pulaan noiden silmien vuoksi...
***
keskiviikko 28.5.2008
Oih ja voih. Puolentoista viikon sairasloma päiväkodista teki tehtävänsä... Maanantai-aamuna puristi sydämestä jättää huutava poika hoitoon. Hakiessa sain kuulla, että oli ollut aika huono päivä, paljon itkua. Voi itku.
Tiistaina sama juttu. Mutta jotain edistystä sentään. Poika oli ollut päivällä jo ihan hyvällä tuulella.
Tänään jäi taas itkemään.. jospa se siitä. Siellä on ainakin paljon mielekästä tekemistä, toisin kuin kotona. Tänään päiväkodin ohjelmassa on olympialaiset. Muistettiin aamulla pukeutua asiaankuuluvalla tavalla uusiin, ihailuja herättäneisiin verkkareihin.
Kaverit eivät onneksi olleet Onnia sairastelun aikana unohtaneet. Iloinen "Onni tuli, Onni tuli!!" kuuluu aina kun vie Onnia hoitoon. Ja siis parin tyttösen suusta. Kääk. Nytkö se jo alkaa!? ;)
Kaikki kaverit ei valitettavasti ole ihan yhtä kivoja. Onneksi ne on eri ryhmissä, mutta joskus samalla pihalla. Maanantaina jäin Onnin jäämistä helpottaakseni hetkeksi pihalle leikkimään. Eikös siihen tullut joku isommasta ryhmästä kiusaamaan. Ensin otti Onnin tutin ja laittoi omaan suuhunsa. Hetken päästä yritti peittää Onnia hiekalla. Hiekkaa oli JOKA paikassa, eikä vähiten silmissä ja suussa. Onneksi siihen tuli eräs hoitotäti väliin ja laittoi kirkuvan ja kiukuttelevan, ilkeän pojan ruotuun. Välillä ajattelen, että minun pitäisi olla siellä aina puolustamassa meidän pientä vauvaa. Ties mitä vääryyttä siellä joutuu kokemaan. Eihän se hoitajan silmä ihan koko aikaa voi seurata....
Eräs tuttavani pohdiskeli lasten kasvatuksen vaikeutta. Hän oli opettanut omalle pojalleen, että ketään ei saa kiusata. Nyt poikaa kiusataan koulussa ja siihen on tosi vaikea puuttua. Miten sitä osaisi opettaa toisen pitämään puolensa, mutta joutumatta silmätikuksi tai olemaan provosoimatta? Ja niin järkevä ja vahva, ettei lähde sellaiseen mukaan, vaan rohkeasti on oma itsensä.
Ihan kamala tämä maailma. Jo pienille poikasille.. Mutta tosiaan, onneksi Onni on vielä aikakin kaksi vuotta tuossa ihanassa ryhmässä, jonka lapset ovat kilttejä, eivätkä osaa vielä kiusata ketään!
Noiden ja monien muiden syiden takia minusta ei ikinä olisi voinut tulla lastenhoitajaa. Saati opettajaa yläasteelle! :O Siinä vasta kauhuammatti. Kaitsea murrosikäisiä pikkunilkkejä, jotka ovat näsäviisaita, eivätkä periaatteesta kuuntele mitään. Ennemmin olisin vaikka lappuliisa, tai tv-luvan tarkastaja.. :) No ehkei sentään.
Mutta nostan hattua sellaisille, jotka niitä töitä jaksavat tehdä ja ovatpa vielä hyviä siinä. Kovaa työtä tekevät myös Onnin päiväkodin hoitajat, kyllä siellä saa olla silmät selässä ja joka paikassa kärppänä pelastamassa lapsia ties miltä vaaroilta. Mulla on kotona jo yhdenkin kanssa tekemistä!!
Eilen nimittäin oltiin juuri Onnin kanssa lopeteltu ruokailu. Onni leikki lattialla ja minä korjasin astioita pöydästä. Sattuipa olemaan vielä 1,5 litran maitopurkki pöydän reunalla, pienten käsien ulottuvilla.... Kohta ihmettelin, että mistä kuuluu kumma lorotus. Onni se jaksoi pidellä melkein täyttä maitopurkkia ihan kaikessa rauhassa ja kaatoi maitoa lattialle... Pöydän alla oli noin litra maitoa, purkissa ehkä desi. Ei siinä vielä mitään, mutta se siivoaminen ei ole niin yksinkertaista, kun pienet jalat tahtovat ihan välttämättä kastella itsensä kiehtovassa maitolätäkössä. Kerta toisensa jälkeen ja äidin kielloista huolimatta.
Pari aamua sitten laitoin Onnin puurolautasen ikkunalle jäähtymään. En siis ikkunan sisäpuoleiselle laudalle, vaan ihan siihen ikkunalle. Tomera apuripa päätti hetken kuluttua laittaa ikkunan kiinni, "kiikki!". Onneksi ehdin paikalle... juuri hetkeä ennen kuin joku epäonninen naapuri olisi saanut pihalla kovan muumikulhon, sekä pari desiä kuumaa puuroa päähänsä...
**
Ajattelin jatkaa kesäisen Helsingin kuvaamista, teitä varten jotka siellä kaukana asutte, ettekä pääse ihastelemaan kaupungin kauneutta. Seuraavassa kuvia viikonloppuiselta kävelylenkiltä tästä läheltä, Pitäjänmäestä.
"Alkakaas tulla jo!"
"Nyt loppu poseeraus..."
***
lauantai 24.5.2008
Moi! Tänään oli aurinkoinen päivä, vaikkakin tuulinen. Iltapäivällä ulkoiltiin porukalla ihan tässä omalla pihalla. Ulkoilurupeama päätettiin ajelulla vanhalle kotiseudulle Munkkiniemeen ja jäätelölle. Onnikin söi melkein kokonaan oman mansikkajädensä.
Tässäpä ulkoilukuvia ja maisemia meidän takapihaltamme. Kyllä. Helsinki ja asuinalueemme ei ole pelkkää pääkaupungin betoniviidakkoa. Helsinki on todella kaunis kaupunki ja täällä on lukemattomia mielenkiintoisia ja luonnonkauniita paikkoja. Seuraavassa siis vain yksi niistä, meidän takapihamme. :)
viidakko - vaan ei betoni-sellainen
Ooo, miten isoja kiviä!
Tulkaa, näytän yhden kivan paikan!
Talomme ohi kulkee lenkkipolku jonka varrella voi treenata erilaisilla vempaimilla
vauhdikas ohikulkija...
Onni kerää äidille kukkia
Miksi ei saa koskea nokkosiin?
hiekkaa
No hei, yrittäkää itse kuvata poikaa joka ei ole hetkeäkään paikallaan!
ps. muutama uusi sana, joka nyt pikaisesti kirjoitettuna tulee mieleen, Onni-Suomi-Onni -sanakirjasta:
naku - nakki
makkaa - makkaraa
puu - puu, puuro
äiti - äiti
iti - isi
ammaa - hampaat
öökki - örkki
pikkuka - pikku kakkonen
kukkuu - nukkuu, nukkumaan
maa - maito
täti - tähti
kiua - kirja
kukkii - kukka
koij - koira
koko - kroko
kakka - kakka
papij - paperi
titi - titi-nalle
mummi - muumi :)
kuu - kuuma
ka - katso
papa - napa
nonni - no niin :D
kiki - kivi
käky - käpy
kakku - kakku
kiikku - kiikku
pipu - pipo
pippi - lippis
kumppi - kumpparit
ikku - ikkuna
kookki - korkki
miku - (rulla)mitta
ykkyy - sylkkyyn
jne...
Joka IKISTÄ sanaa Onni imitoi. Päivä päivältä paremmin ja paremmin, sekä sanat ovat alkaneet pidentyä. Puhetta tulee koko ajan. Välillä äiti ei ymmärrä ja sekös Onnia harmittaa. Onni taas ymmärtää kaiken, se on huomattu. Sano ihan mikä sana vain, tietokoneesta termostaattiin tai ruuvista paistinpannuun, Onni osaa sen sinulle osoittaa.
Muista taidoista. Pottailu ei vielä kiinnosta pätkän vertaa. Hermot menee, jos siihen istutetaan. Syöminen taas... vaihtelevasti. Onni osaa kuitenkin viedä pyydettäessä roskan roskiin, sammuttaa tai avata television (valitettavasti myös pyytämättä!), ruuvata ruuveja, tanssia, availla keittiön laatikoita, osoittaa kaikki ruumiinosat, avata välioven ja hakea postit eteisestä, sammuttaa vesihanan kun pestään käsiä, sammuttaa vessasta valot juuri silloin kun joku on siellä... kiivetä sohvalle ja tulla sieltä nätisti alas, vaikka äitiä välillä kauhistuttaakin...
***
22.5.2008
Kevätjuhlijat
Pikku-konna nukkua pussuttaa peppu pystyssä omassa huoneessaan.
Onni toipuu korvatulehduksesta, elämänsä ensimmäisestä sellaisesta. Hienosti on mennyt, kun näin kauan siltä olemme välttyneet. Viime viikon perjantaina, suuhygienistillä käynnin jälkeen Onni tuntui kuumalta. Mitattiin lämpö ja poitsulla olikin kuumetta.
Suuhygienistillä menikin hienosti. Onni tutki tarkkaan huoneen ja minä vastailin kysymyksiin Onnin ruokavaliosta, syömisrytmeistä ja suun puhdistuksesta. Kaikki ollaan tehty ihan oikein ja Onnin purukalusto kehityy kuten pitääkin ja on hyvässä kunnossa. Yhtä poskihammasta lukuunottamatta muut ovat jo puhkeamassa. Saman olisin osannut kertoa kuolan määrästä paidan rinnuksella... Läksiäisiksi Onni sai uuden hammasharjan ja ohjeen luopua tutista... Good luck! :)
Kertaheitolla me ei sitten tutista luovuttukaan - vielä. En raaskinut kuumeista poikaa kiusata tieten tahtoen. Kuumelääkettä vaan ja ulkoleikit siltä päivältä siirrettiin sisälle. Illalla Onni oli jo tosi kärttyinen, mutta nukahti hyvin. Herätäkseen noin 15 min välein itkemään ja huutamaan. Koko yö meni pienissä pätkissä. Annoin juomista ja lisää lääkettä, mutta kuume ei vaan ottanut laskeakseen, yli 38 oli koko yön. Olin ihan rätti ja varmaan Onnikin kun Sami tuli aamulla töistä. Lähdettiin lääkäriin ja siellä onneksi melkein jonottamatta vastaanotolle. Itse luulin, että Onnilla olisi keuhkoputkentulehdus, kun toinen on yskinyt pahan kuulloisesti jo vapusta asti. Liekö tämä korvatulehdus sitten jälkitauti vapun seutuun sairastetulle flunssalle?
Noh, nyt kun poika tervehtyy, saammekin uusia haasteita... Kuinkahan meille käy tuon tuttiasian kanssa? Kamalaa kuunneltavaa kun toinen huutaa lohduttomana tuttia, tekee varmaan monta kertaa mieli antaa periksi, mutta toisaalta, miksi? Ehkä se on kuitenkin paras että purenta kasvaa suoraan, kuin että sitä pitää myöhemmin hammaslääkärillä korjailla.
***
Ennen sairasteluja päästiin kuitenkin juhlimaan Onnin päiväkodin kevätjuhlaa. Säätä uhmaten kemut pidettiin pihalla, mutta hyvin tarkeni oikealla pukeutumisella. Aluksi näimme joka ryhmän lauluesitykset, sekä eskarilaisten todistustenjaon.
Pihalle oli tuotu kaikkea kivaa kaupunkilaislasten (ja -aikuisten) ihmeteltäviksi..
Hembölen kiertävän kotieläinpihan vieraat ilostuttivat pieniä ja isoja kevätjuhlijoita
Oli kesyjä pupuja..
..ja kilttejä koiria,
ja lampaita.
Tämä pikkuinen kaveri meinasi nauttia välipalaksi Onnin rukkasen, se taisi olla suussa jo rannetta myöten kunnes Onni ilmoitti, ettei ole enää kivaa... :D
Blääääh!
Isommat kollegat pääsivät ponin selkään
Välillä syötiin grillimakkaraa
ja juotiin mehua. Jätskibaarista haettiin jälkkäriksi mansikkaeskimo.
"Nyt mä menen piiloon tänne pingviinikoppiin!"
"Sitten kun olen isompi, niin kiipeän tuonne ihan ylös asti"
"Isi, mennäänkö vielä katsomaan niitä pupuja?"
"Mä menen jo edeltä!"
"Jahas, mitäs täältä löytyykään..."
Kuorsaava roikkumahasika!
"Se on kyllä aika pelottava.."
***
Hyvää äitienpäivää! (vähän myöhässä..)
13.5.2008
Toinen äitienpäiväni sujui varsin aurinkoisissa tunnelmissa. Aamusella heräilin puoli yhdeksän aikaan, huomattavasti myöhempään kuin normaalisti. En herännyt kahvin tuoksuun, vaan siihen kun Onni kolisutti tuttiaan pinnasängyn reunohin omassa huoneessaan... Hain poitsun viereeni köllöttelemään hetkeksi. Onni on tosiaan jo niin iso köriläs, että nukkuu yöt omassa huoneessaan, on nukkunut jo viikonpäivät. Kuitenkin ihan seinän takana, kuuloetäisyydellä. Yleensä ainakin kerran yössä pimeästä kuuluu: "äiti, äiti, äiti, tutti..", kun unensekainen poika seisoo sängyn reunaa vasten. Tutti vaan suuhun, niin uni taas maittaa. Muuten yöt ovat hyvinkin rauhoittuneet. Normaalisti Onni menee nukkumaan noin klo 20-20.30 ja herää 7.30.
Toisaalta se on kumman haikeaa, mutta toisaalta ihan hyvä juttu. Onni ei ole itse protestoinut yhtään uusia nukkumisjärjestelyitä vastaan. Kai se on vaan hyvä, että tottuu jo nyt. Myöhemmin se voisi olla vaikeampaa oppia nukkumaan yksin. Sitä vartenhan se oma huone on. Eipä siellä juuri leikitä. Nukutaan, säilötään vaatteita ja leluja. Leikit yleensä kannetaan olohuoneeseen.
Ai niin, äitienpäivästä.. Herkkuaamiaisen jälkeen (muroja, tuoreita mansikoita, vadelmia ja mustikoita, sekä kahvia) sain pojilta kimpun hajuherneitä.. :) Kuvastaa kuulema lahjan antajia. Sain myös kaksi kaunista pakettia.. ja päiväkodissa askarrellun kortin (kortista kuvaa myöhemmin!).
Maistuis varmaan sullekin?
Näistä paketeista löytyi yöasu ja korvikset.
Myöhemmin sain herkkuruokaa Samin valmistamana, sekä jo perinteeksi muodostuneen ;) äitienpäiväkakun, joka sisälsi tällä kertaa banaania, vadelmia, mansikoita ja mansikkakermaa. Hyvää oli!
2nd annual Mother's Day cake
Hyvin maistui kakku leipurin apupojallekin
Viimeksi kirjoittelin, että kesä on tullut. Sen jälkeen ollaan melkein päästy jo pakkasen puolelle, taas ollut lämpimämpää ja taas uudelleen viilentynyt.. Joka aamu on saanut tarkasti haistella tuulia ja lukea sääennusteita, kun on miettinyt Onnin pukeutumista päiväkotiin. Poju onkin taas saanut läjän uusia vaatteita, joita käy peilin edessä ihailemassa. Mutta kyllä sitä vaatetta kuluukin!!! Sotkua nimittäin tulee niin paljon ruokailuharjoituksissa, että usein myös syöttäjän vaatteet menevät vaihtoon. Hyvä syy siis kasvattaa myös omaa vaatevarastoaan... ;)
Onnista on kehittynyt kiukkuinen ruokailija. Yhtäkään ateriaa ei saada päätökseen ilman asiaankuuluvaa tunteenpurkausta ja kiukuttelua!
En syö! En juo! Itte!
Pää kääntyy puolelta toiselle. Suu tiukasti kiinni.
No, syö itse. Tässä on lusikka.
Lusikalla hakataan lautasella olevaa ruokaa niin, että se roiskuu ympäristöön.
Saako äiti vähän auttaa?
EII!!
Lusikka isketään vihaisesti pöydälle/lattiaan ja vääntelehditään tuolissa.
Ota vähän maitoa.
Pää kääntyy pois. Muki työnnetään pois.
Ei äiti juota, hyvä on. Juo itse.
Ei!
Maito kaatuu pöydälle.
Välillä, taidokkaasti harhauttamalla, lusikallinen ruokaa eksyy suuhun. Mitä ne sanoivatkaan päiväkodista kuukausi sitten kun Onni aloitti? - Kaikki ne ovat oppineet syömään itse, parissa viikossa!
Jaa. No ei Onni ainakaan.
~~~~
Jos syöminen on tyhmää, niin pihalla on kivaa. Pihalla käydään ainakin kerran päivässä. Siellä pitää tutkia KAIKKI kivet, kävyt, kepit, kukat, kannot, juuret, pensaat ja puut. Jos isi antaisi, niin myös naapurien auton renkaat ja lamput pääsisivät käsittelyyn. Omalla pihalla on hiekkalaatikko ja keinu, sekä jännä luontopolku alkaa sieltä. Usein käydään myös lähileikkipuistossa, jossa on vähän enemmän leluja ja mm. liukumäki.
Uudet maastohousut ja fleecetakki
Adidaksen verkkarit, trendikkään punaiset.
Mitäs täältä löytyykään
Omalla hiekkalaatikolla
Nuuuh! Kukkia!
Tulkaa perässä, jos pysytte!
~~~
~ Vappu meni, kesä tuli ~
3.5.2008
Säiden puolesta täällä on ainakin ihan täysi kesä. Ihanaa, ei tarvitse palella enää! Seuraavassa kuvia kuluneen viikon varrelta. Ollaan sairastettu flunssaa, käyty Lintsillä ja lapsimessuilla, sekä lemmikkieläinmessuilla ihastelemassa pupuja ja muita ötököitä. Syöty hampurilaisia, nakkeja ja munkkeja. Tanssittu ja hoidettu kukkia. Leikitty ilmapalloilla ja käyty muskarin kevätjuhlassa. Ja halailtu ja pussailtu, tietysti.
lapsimessuilla oli tosi kivoja leluja
rytmiä veressä
kerrankin sai koodata ihan luvan kanssa!!
Lintsillä autoilemassa
Onnin ensimmäinen hampurilainen. Kyllä! :) Poika haukkoi ateriaansa muina miehinä, aivan kuin olisi syönyt hampurilaisia päivästä 1.
Onni ja vappukukka
..sekä vappumuumi
näitäkin paisteltiin ja maisteltiin
lisää vappupalloja
Iso poika ihailee uutta pipoa peilistä, ennen kuin lähtee isin kanssa hakemaan vappupalloja. Jaloissa uudet lenkkarit, suuri ylpeydenaihe :) Onnista on hyvää vauhtia kasvamassa muotitietoinen nuorimies. Vaatteet on tärkeitä ja niitä aina kovasti ihaillaankin. Äidillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä... (pahoitteluni, huono kuvan laatu)
Serpentiinit olivat ehjiä hetken. Kunnes "eräs" paperisilppuri teki niistä ison kasan pikkuroskia. :)
Vappuna lautaselta löytyi myös nakkeja ja perunasalaattia
Nyt laitan uuden, upean tietokoneeni kiinni ;) ja vetäydyn kauneusunilleni. Toivotan teille lukijani myös keväisiä unia! Ja toivon huomisen saapuvan pian, että saan taas pienen kyläluutani Karkkilasta kotiin...
Nimittäin blogin. Onnin seikkailut ja tarinat jatkuvat tästä edespäin täällä.
Tämä vanha saa vaipua unholaan.. R.I.P.
t.Katri & Onni
torstai 10.7.2008 Viimeksi tänne kirjoittaessani kesä oli vasta aluillaan. Nyt tuntuu, että kohta kesä on ohitse. Vaikka kunnon kesää ei ole ollutkaan. Ainakaan säiden puolesta. No eipä heittäydytä epätoivoon. Suomen kesähän on nykyisin parhaimmillaan vasta elokuussa, eikös? Niitä kelejä odotellessa.
ONNI - on ottanut vähän takapakkia itse syömisessä ja syömisessä yleensä. Liekö tauko päiväkodista tehnyt tehtävänsä? Äidin tai isän ohjaama lusikka on myös usein vaikea saada suuhun, ainakaan ilman kiukkua
- on kasvanut hurjasti. Ensi kuussa saamme tietää 1.5 -vuotisneuvolassa tarkat mitat, mutta oma mittaus mittanauhalla näytti pojan olevan yli 86 cm pitkä!!
- puhetta riittää solkenaan. Uusia sanoja, pidempiä yhdyssanoja ja jopa lauseita poika jo osaa tuottaa. Joka päivä saamme kuulla jotain uutta. Nyt hittejä on kaikki siivoamiseen liittyvä, jota Onni rakastaa muutenkin. Rätti kourassa mennään ympäri kämppää ja "iiwotaan". Imuroiminen on myös tosi mukavaa puuhaa Onnin mielestä ja sitä voisi tehdä vaikka kuinka monta kertaa päivässä! Kun on imuroitu: "iiwottu, imu kaappii". Luonnollisesti. Siisti poika. Keneen lie tullut?
- myös ärrä pärähtää toisinaan lähes onnistuneesti. Parvekkella on pRilli ja pRillaaminen on Onnista myös mukavaa. Makka'a maistuu.
KOTI - kotiin ollaan saatu jotain pientä uutta. Onnin kirjahyllyyn koreja, eteiseen lipasto, makuuhuoneeseen valokuvataulu Onnista jne. Täytyy laitella kuvia, kunhan ehtii...
- heinäkuun puolelle tultiin, ennenkuin sain kukan kukkaa parvekkeelle. Nyt siellä on vihdoin viihtyisyyttä luomassa pari laatikkoa petunioita, vaaleanpunaisia ja valkoisia.
maanantai 2.6.2008
Onnittelut kaikille valmistuneille ja koulunsa päättäneille!
Ihanaa, kesä! Se on nyt. Nyt on kesä, sillä on KESÄkuu ja koska linnunlaulu kuuluu sisälle asti. On kesä, koska ulkona on yli 17 astetta lämmintä aamulla ennen kahdeksaa. On kesä, sillä ruohonleikkuri pärisee pihalla. On kesä, sillä joka paikassa on jo vihreää, illalla on valoisaa ja olo on pirteämpi. Nyt pitää nauttia, sillä Suomen kesä on lyhyt. Se iski tajuntaan tänä aamuna. Hei, en halua huomata että kesä meni nopeasti ohitse. Kesästä pitää nauttia, kesällä pitää olla ulkona aina kun mahdollista. Ottaa kaikki aistit käyttöön: haistaa juuri leikattu nurmikko ja metsä sateen jälkeen, maistaa uudet perunat ja mansikat, katsella upeaa kesäistä luontoa, kuunnella lintujen liverrystä ja veden liplatusta, tuntea auringon lämpö iholla...
Vaikka olen ehdottomasti syksyihminen, niin kesä on ihanaa aikaa. Syksyä voisi hehkuttaa vaikka kuinka, mutta palataan siihen muutaman kuukauden päästä, sillä nyt on kesä, eikä ole hetkeäkään hukattavana!!
Kesän tietää tulleen myös siitä kun koulut ovat sulkeneet ovensa ja koululaiset, sekä opiskelijat rientäneet kesälaitumille. Kevätjuhla on se hetki, joka mielestäni aloittaa kesän, oli sää mikä hyvänsä.
Mekin saatiin lauantaina juhlistaa kevätjuhlaa. Olimme Tikkakoskella serkkuni lakkiaisissa. Mukavat juhlat, kiitos vielä isäntäväelle ja komealle päivän päätähdelle, peruskoulunsa päättänyttä kummipoikaa unohtamatta! Ja paljon onnea!
Matkalla juhlimaan uutta ylioppilasta
Jihuu!
Ja sitten pihahommiin...
Torstaina jo lähdettiin reissuun mummin ja papan luokse Konnevedelle. Päästiin siis heti kunnolla koeajamaan uusi auto! Säätkin suosivat meitä maalla, vaikka olikin aika tuulista. Uimaan ei sentään vielä uskaltauduttu, vaikka siihen meitä yritettiinkin jo yllyttää...
Onni lehmäsyöttötuolissa Konnevedellä
Onni nurmikonleikkuupuuhissa
Mummin kukkasia
Täällä silmä sekä sielu lepäävät
Perheemme uusi jäsen, niin hartaasti odotettu..
Maalla on mukavaa
hiekkalaatikko, johon pitäisi saada uutta hiekkaa (vink, vink)
leikkimökissä
navetan ikkuna
Papan moottorikelkkaa tutkimassa
kesämies
Sunnuntaina vielä jatkettiin Onnin kanssa juhlimista täällä Helsingissä Melissan 1 -vuotissyntymäpäivillä. Upeat olivat nämäkin pienen prinsessan juhlat! Melissan isä on ystäväni jo Imatran ajoilta, kävimme samoja kouluja. Melissan äiti on lähtöisin Filippiineiltä, sieltä on peräisin Melissan kauniin ruskea hipiä ja nappisilmät. Gemman, Melissan äidin tarjoilut eivät tälläkään kertaa jättäneet mahalaukkua tyytymättömäksi... Tästä kyläpaikasta ei nälkäisenä lähdetä! Kiitokset vielä Gemma ja Juha, ja paljon onnea kaunis Melissa Joyce!
matkalla Melissan luo
Onni ja Melissa
Harmi, kun tämän parempaa yhteiskuvaa kaveruksista en onnistunut ottamaan. Molemmat olivat sen verran vilkkaita, eikä Onni oikein suostunut yhteistyöhön tällä kertaa. Täytyy kaivaa arkistoja, olisiko Onnin synttäreillä onnistunut paremmin.
Melissalla oli ihan älyttömän kivoja leluja! (sivukommentti: mitä tuo tutti tekee suussa??)
Tässä siis nämä frendit Onnin synttäreillä, helmikuussa
Melissa Onnin synttäreillä. Juha vielä joutuu pulaan noiden silmien vuoksi...
***
keskiviikko 28.5.2008
Oih ja voih. Puolentoista viikon sairasloma päiväkodista teki tehtävänsä... Maanantai-aamuna puristi sydämestä jättää huutava poika hoitoon. Hakiessa sain kuulla, että oli ollut aika huono päivä, paljon itkua. Voi itku.
Tiistaina sama juttu. Mutta jotain edistystä sentään. Poika oli ollut päivällä jo ihan hyvällä tuulella.
Tänään jäi taas itkemään.. jospa se siitä. Siellä on ainakin paljon mielekästä tekemistä, toisin kuin kotona. Tänään päiväkodin ohjelmassa on olympialaiset. Muistettiin aamulla pukeutua asiaankuuluvalla tavalla uusiin, ihailuja herättäneisiin verkkareihin.
Kaverit eivät onneksi olleet Onnia sairastelun aikana unohtaneet. Iloinen "Onni tuli, Onni tuli!!" kuuluu aina kun vie Onnia hoitoon. Ja siis parin tyttösen suusta. Kääk. Nytkö se jo alkaa!? ;)
Kaikki kaverit ei valitettavasti ole ihan yhtä kivoja. Onneksi ne on eri ryhmissä, mutta joskus samalla pihalla. Maanantaina jäin Onnin jäämistä helpottaakseni hetkeksi pihalle leikkimään. Eikös siihen tullut joku isommasta ryhmästä kiusaamaan. Ensin otti Onnin tutin ja laittoi omaan suuhunsa. Hetken päästä yritti peittää Onnia hiekalla. Hiekkaa oli JOKA paikassa, eikä vähiten silmissä ja suussa. Onneksi siihen tuli eräs hoitotäti väliin ja laittoi kirkuvan ja kiukuttelevan, ilkeän pojan ruotuun. Välillä ajattelen, että minun pitäisi olla siellä aina puolustamassa meidän pientä vauvaa. Ties mitä vääryyttä siellä joutuu kokemaan. Eihän se hoitajan silmä ihan koko aikaa voi seurata....
Eräs tuttavani pohdiskeli lasten kasvatuksen vaikeutta. Hän oli opettanut omalle pojalleen, että ketään ei saa kiusata. Nyt poikaa kiusataan koulussa ja siihen on tosi vaikea puuttua. Miten sitä osaisi opettaa toisen pitämään puolensa, mutta joutumatta silmätikuksi tai olemaan provosoimatta? Ja niin järkevä ja vahva, ettei lähde sellaiseen mukaan, vaan rohkeasti on oma itsensä.
Ihan kamala tämä maailma. Jo pienille poikasille.. Mutta tosiaan, onneksi Onni on vielä aikakin kaksi vuotta tuossa ihanassa ryhmässä, jonka lapset ovat kilttejä, eivätkä osaa vielä kiusata ketään!
Noiden ja monien muiden syiden takia minusta ei ikinä olisi voinut tulla lastenhoitajaa. Saati opettajaa yläasteelle! :O Siinä vasta kauhuammatti. Kaitsea murrosikäisiä pikkunilkkejä, jotka ovat näsäviisaita, eivätkä periaatteesta kuuntele mitään. Ennemmin olisin vaikka lappuliisa, tai tv-luvan tarkastaja.. :) No ehkei sentään.
Mutta nostan hattua sellaisille, jotka niitä töitä jaksavat tehdä ja ovatpa vielä hyviä siinä. Kovaa työtä tekevät myös Onnin päiväkodin hoitajat, kyllä siellä saa olla silmät selässä ja joka paikassa kärppänä pelastamassa lapsia ties miltä vaaroilta. Mulla on kotona jo yhdenkin kanssa tekemistä!!
Eilen nimittäin oltiin juuri Onnin kanssa lopeteltu ruokailu. Onni leikki lattialla ja minä korjasin astioita pöydästä. Sattuipa olemaan vielä 1,5 litran maitopurkki pöydän reunalla, pienten käsien ulottuvilla.... Kohta ihmettelin, että mistä kuuluu kumma lorotus. Onni se jaksoi pidellä melkein täyttä maitopurkkia ihan kaikessa rauhassa ja kaatoi maitoa lattialle... Pöydän alla oli noin litra maitoa, purkissa ehkä desi. Ei siinä vielä mitään, mutta se siivoaminen ei ole niin yksinkertaista, kun pienet jalat tahtovat ihan välttämättä kastella itsensä kiehtovassa maitolätäkössä. Kerta toisensa jälkeen ja äidin kielloista huolimatta.
Pari aamua sitten laitoin Onnin puurolautasen ikkunalle jäähtymään. En siis ikkunan sisäpuoleiselle laudalle, vaan ihan siihen ikkunalle. Tomera apuripa päätti hetken kuluttua laittaa ikkunan kiinni, "kiikki!". Onneksi ehdin paikalle... juuri hetkeä ennen kuin joku epäonninen naapuri olisi saanut pihalla kovan muumikulhon, sekä pari desiä kuumaa puuroa päähänsä...
**
Ajattelin jatkaa kesäisen Helsingin kuvaamista, teitä varten jotka siellä kaukana asutte, ettekä pääse ihastelemaan kaupungin kauneutta. Seuraavassa kuvia viikonloppuiselta kävelylenkiltä tästä läheltä, Pitäjänmäestä.
"Alkakaas tulla jo!"
"Nyt loppu poseeraus..."
***
lauantai 24.5.2008
Moi! Tänään oli aurinkoinen päivä, vaikkakin tuulinen. Iltapäivällä ulkoiltiin porukalla ihan tässä omalla pihalla. Ulkoilurupeama päätettiin ajelulla vanhalle kotiseudulle Munkkiniemeen ja jäätelölle. Onnikin söi melkein kokonaan oman mansikkajädensä.
Tässäpä ulkoilukuvia ja maisemia meidän takapihaltamme. Kyllä. Helsinki ja asuinalueemme ei ole pelkkää pääkaupungin betoniviidakkoa. Helsinki on todella kaunis kaupunki ja täällä on lukemattomia mielenkiintoisia ja luonnonkauniita paikkoja. Seuraavassa siis vain yksi niistä, meidän takapihamme. :)
viidakko - vaan ei betoni-sellainen
Ooo, miten isoja kiviä!
Tulkaa, näytän yhden kivan paikan!
Talomme ohi kulkee lenkkipolku jonka varrella voi treenata erilaisilla vempaimilla
vauhdikas ohikulkija...
Onni kerää äidille kukkia
Miksi ei saa koskea nokkosiin?
hiekkaa
No hei, yrittäkää itse kuvata poikaa joka ei ole hetkeäkään paikallaan!
ps. muutama uusi sana, joka nyt pikaisesti kirjoitettuna tulee mieleen, Onni-Suomi-Onni -sanakirjasta:
naku - nakki
makkaa - makkaraa
puu - puu, puuro
äiti - äiti
iti - isi
ammaa - hampaat
öökki - örkki
pikkuka - pikku kakkonen
kukkuu - nukkuu, nukkumaan
maa - maito
täti - tähti
kiua - kirja
kukkii - kukka
koij - koira
koko - kroko
kakka - kakka
papij - paperi
titi - titi-nalle
mummi - muumi :)
kuu - kuuma
ka - katso
papa - napa
nonni - no niin :D
kiki - kivi
käky - käpy
kakku - kakku
kiikku - kiikku
pipu - pipo
pippi - lippis
kumppi - kumpparit
ikku - ikkuna
kookki - korkki
miku - (rulla)mitta
ykkyy - sylkkyyn
jne...
Joka IKISTÄ sanaa Onni imitoi. Päivä päivältä paremmin ja paremmin, sekä sanat ovat alkaneet pidentyä. Puhetta tulee koko ajan. Välillä äiti ei ymmärrä ja sekös Onnia harmittaa. Onni taas ymmärtää kaiken, se on huomattu. Sano ihan mikä sana vain, tietokoneesta termostaattiin tai ruuvista paistinpannuun, Onni osaa sen sinulle osoittaa.
Muista taidoista. Pottailu ei vielä kiinnosta pätkän vertaa. Hermot menee, jos siihen istutetaan. Syöminen taas... vaihtelevasti. Onni osaa kuitenkin viedä pyydettäessä roskan roskiin, sammuttaa tai avata television (valitettavasti myös pyytämättä!), ruuvata ruuveja, tanssia, availla keittiön laatikoita, osoittaa kaikki ruumiinosat, avata välioven ja hakea postit eteisestä, sammuttaa vesihanan kun pestään käsiä, sammuttaa vessasta valot juuri silloin kun joku on siellä... kiivetä sohvalle ja tulla sieltä nätisti alas, vaikka äitiä välillä kauhistuttaakin...
***
22.5.2008
Kevätjuhlijat
Pikku-konna nukkua pussuttaa peppu pystyssä omassa huoneessaan.
Onni toipuu korvatulehduksesta, elämänsä ensimmäisestä sellaisesta. Hienosti on mennyt, kun näin kauan siltä olemme välttyneet. Viime viikon perjantaina, suuhygienistillä käynnin jälkeen Onni tuntui kuumalta. Mitattiin lämpö ja poitsulla olikin kuumetta.
Suuhygienistillä menikin hienosti. Onni tutki tarkkaan huoneen ja minä vastailin kysymyksiin Onnin ruokavaliosta, syömisrytmeistä ja suun puhdistuksesta. Kaikki ollaan tehty ihan oikein ja Onnin purukalusto kehityy kuten pitääkin ja on hyvässä kunnossa. Yhtä poskihammasta lukuunottamatta muut ovat jo puhkeamassa. Saman olisin osannut kertoa kuolan määrästä paidan rinnuksella... Läksiäisiksi Onni sai uuden hammasharjan ja ohjeen luopua tutista... Good luck! :)
Kertaheitolla me ei sitten tutista luovuttukaan - vielä. En raaskinut kuumeista poikaa kiusata tieten tahtoen. Kuumelääkettä vaan ja ulkoleikit siltä päivältä siirrettiin sisälle. Illalla Onni oli jo tosi kärttyinen, mutta nukahti hyvin. Herätäkseen noin 15 min välein itkemään ja huutamaan. Koko yö meni pienissä pätkissä. Annoin juomista ja lisää lääkettä, mutta kuume ei vaan ottanut laskeakseen, yli 38 oli koko yön. Olin ihan rätti ja varmaan Onnikin kun Sami tuli aamulla töistä. Lähdettiin lääkäriin ja siellä onneksi melkein jonottamatta vastaanotolle. Itse luulin, että Onnilla olisi keuhkoputkentulehdus, kun toinen on yskinyt pahan kuulloisesti jo vapusta asti. Liekö tämä korvatulehdus sitten jälkitauti vapun seutuun sairastetulle flunssalle?
Noh, nyt kun poika tervehtyy, saammekin uusia haasteita... Kuinkahan meille käy tuon tuttiasian kanssa? Kamalaa kuunneltavaa kun toinen huutaa lohduttomana tuttia, tekee varmaan monta kertaa mieli antaa periksi, mutta toisaalta, miksi? Ehkä se on kuitenkin paras että purenta kasvaa suoraan, kuin että sitä pitää myöhemmin hammaslääkärillä korjailla.
***
Ennen sairasteluja päästiin kuitenkin juhlimaan Onnin päiväkodin kevätjuhlaa. Säätä uhmaten kemut pidettiin pihalla, mutta hyvin tarkeni oikealla pukeutumisella. Aluksi näimme joka ryhmän lauluesitykset, sekä eskarilaisten todistustenjaon.
Pihalle oli tuotu kaikkea kivaa kaupunkilaislasten (ja -aikuisten) ihmeteltäviksi..
Hembölen kiertävän kotieläinpihan vieraat ilostuttivat pieniä ja isoja kevätjuhlijoita
Oli kesyjä pupuja..
..ja kilttejä koiria,
ja lampaita.
Tämä pikkuinen kaveri meinasi nauttia välipalaksi Onnin rukkasen, se taisi olla suussa jo rannetta myöten kunnes Onni ilmoitti, ettei ole enää kivaa... :D
Blääääh!
Isommat kollegat pääsivät ponin selkään
Välillä syötiin grillimakkaraa
ja juotiin mehua. Jätskibaarista haettiin jälkkäriksi mansikkaeskimo.
"Nyt mä menen piiloon tänne pingviinikoppiin!"
"Sitten kun olen isompi, niin kiipeän tuonne ihan ylös asti"
"Isi, mennäänkö vielä katsomaan niitä pupuja?"
"Mä menen jo edeltä!"
"Jahas, mitäs täältä löytyykään..."
Kuorsaava roikkumahasika!
"Se on kyllä aika pelottava.."
***
Hyvää äitienpäivää! (vähän myöhässä..)
13.5.2008
Toinen äitienpäiväni sujui varsin aurinkoisissa tunnelmissa. Aamusella heräilin puoli yhdeksän aikaan, huomattavasti myöhempään kuin normaalisti. En herännyt kahvin tuoksuun, vaan siihen kun Onni kolisutti tuttiaan pinnasängyn reunohin omassa huoneessaan... Hain poitsun viereeni köllöttelemään hetkeksi. Onni on tosiaan jo niin iso köriläs, että nukkuu yöt omassa huoneessaan, on nukkunut jo viikonpäivät. Kuitenkin ihan seinän takana, kuuloetäisyydellä. Yleensä ainakin kerran yössä pimeästä kuuluu: "äiti, äiti, äiti, tutti..", kun unensekainen poika seisoo sängyn reunaa vasten. Tutti vaan suuhun, niin uni taas maittaa. Muuten yöt ovat hyvinkin rauhoittuneet. Normaalisti Onni menee nukkumaan noin klo 20-20.30 ja herää 7.30.
Toisaalta se on kumman haikeaa, mutta toisaalta ihan hyvä juttu. Onni ei ole itse protestoinut yhtään uusia nukkumisjärjestelyitä vastaan. Kai se on vaan hyvä, että tottuu jo nyt. Myöhemmin se voisi olla vaikeampaa oppia nukkumaan yksin. Sitä vartenhan se oma huone on. Eipä siellä juuri leikitä. Nukutaan, säilötään vaatteita ja leluja. Leikit yleensä kannetaan olohuoneeseen.
Ai niin, äitienpäivästä.. Herkkuaamiaisen jälkeen (muroja, tuoreita mansikoita, vadelmia ja mustikoita, sekä kahvia) sain pojilta kimpun hajuherneitä.. :) Kuvastaa kuulema lahjan antajia. Sain myös kaksi kaunista pakettia.. ja päiväkodissa askarrellun kortin (kortista kuvaa myöhemmin!).
Maistuis varmaan sullekin?
Näistä paketeista löytyi yöasu ja korvikset.
Myöhemmin sain herkkuruokaa Samin valmistamana, sekä jo perinteeksi muodostuneen ;) äitienpäiväkakun, joka sisälsi tällä kertaa banaania, vadelmia, mansikoita ja mansikkakermaa. Hyvää oli!
2nd annual Mother's Day cake
Hyvin maistui kakku leipurin apupojallekin
Viimeksi kirjoittelin, että kesä on tullut. Sen jälkeen ollaan melkein päästy jo pakkasen puolelle, taas ollut lämpimämpää ja taas uudelleen viilentynyt.. Joka aamu on saanut tarkasti haistella tuulia ja lukea sääennusteita, kun on miettinyt Onnin pukeutumista päiväkotiin. Poju onkin taas saanut läjän uusia vaatteita, joita käy peilin edessä ihailemassa. Mutta kyllä sitä vaatetta kuluukin!!! Sotkua nimittäin tulee niin paljon ruokailuharjoituksissa, että usein myös syöttäjän vaatteet menevät vaihtoon. Hyvä syy siis kasvattaa myös omaa vaatevarastoaan... ;)
Onnista on kehittynyt kiukkuinen ruokailija. Yhtäkään ateriaa ei saada päätökseen ilman asiaankuuluvaa tunteenpurkausta ja kiukuttelua!
En syö! En juo! Itte!
Pää kääntyy puolelta toiselle. Suu tiukasti kiinni.
No, syö itse. Tässä on lusikka.
Lusikalla hakataan lautasella olevaa ruokaa niin, että se roiskuu ympäristöön.
Saako äiti vähän auttaa?
EII!!
Lusikka isketään vihaisesti pöydälle/lattiaan ja vääntelehditään tuolissa.
Ota vähän maitoa.
Pää kääntyy pois. Muki työnnetään pois.
Ei äiti juota, hyvä on. Juo itse.
Ei!
Maito kaatuu pöydälle.
Välillä, taidokkaasti harhauttamalla, lusikallinen ruokaa eksyy suuhun. Mitä ne sanoivatkaan päiväkodista kuukausi sitten kun Onni aloitti? - Kaikki ne ovat oppineet syömään itse, parissa viikossa!
Jaa. No ei Onni ainakaan.
~~~~
Jos syöminen on tyhmää, niin pihalla on kivaa. Pihalla käydään ainakin kerran päivässä. Siellä pitää tutkia KAIKKI kivet, kävyt, kepit, kukat, kannot, juuret, pensaat ja puut. Jos isi antaisi, niin myös naapurien auton renkaat ja lamput pääsisivät käsittelyyn. Omalla pihalla on hiekkalaatikko ja keinu, sekä jännä luontopolku alkaa sieltä. Usein käydään myös lähileikkipuistossa, jossa on vähän enemmän leluja ja mm. liukumäki.
Uudet maastohousut ja fleecetakki
Adidaksen verkkarit, trendikkään punaiset.
Mitäs täältä löytyykään
Omalla hiekkalaatikolla
Nuuuh! Kukkia!
Tulkaa perässä, jos pysytte!
~~~
~ Vappu meni, kesä tuli ~
3.5.2008
Säiden puolesta täällä on ainakin ihan täysi kesä. Ihanaa, ei tarvitse palella enää! Seuraavassa kuvia kuluneen viikon varrelta. Ollaan sairastettu flunssaa, käyty Lintsillä ja lapsimessuilla, sekä lemmikkieläinmessuilla ihastelemassa pupuja ja muita ötököitä. Syöty hampurilaisia, nakkeja ja munkkeja. Tanssittu ja hoidettu kukkia. Leikitty ilmapalloilla ja käyty muskarin kevätjuhlassa. Ja halailtu ja pussailtu, tietysti.
lapsimessuilla oli tosi kivoja leluja
rytmiä veressä
kerrankin sai koodata ihan luvan kanssa!!
Lintsillä autoilemassa
Onnin ensimmäinen hampurilainen. Kyllä! :) Poika haukkoi ateriaansa muina miehinä, aivan kuin olisi syönyt hampurilaisia päivästä 1.
Onni ja vappukukka
..sekä vappumuumi
näitäkin paisteltiin ja maisteltiin
lisää vappupalloja
Iso poika ihailee uutta pipoa peilistä, ennen kuin lähtee isin kanssa hakemaan vappupalloja. Jaloissa uudet lenkkarit, suuri ylpeydenaihe :) Onnista on hyvää vauhtia kasvamassa muotitietoinen nuorimies. Vaatteet on tärkeitä ja niitä aina kovasti ihaillaankin. Äidillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä... (pahoitteluni, huono kuvan laatu)
Serpentiinit olivat ehjiä hetken. Kunnes "eräs" paperisilppuri teki niistä ison kasan pikkuroskia. :)
Vappuna lautaselta löytyi myös nakkeja ja perunasalaattia
Nyt laitan uuden, upean tietokoneeni kiinni ;) ja vetäydyn kauneusunilleni. Toivotan teille lukijani myös keväisiä unia! Ja toivon huomisen saapuvan pian, että saan taas pienen kyläluutani Karkkilasta kotiin...
Kevät
Kauppareissulla. Lämpimällä säällä tarkeni jo housuissa ja uudessa mamman tekemässä takissa.
Onnin garderobikin piti kevään saapuessa uusia.. Kumppareita, kuravaatteita, välikausihaalareita jne. Käytössä jo 86 senttiset vaatteet.
Akvaariokumpparit
Höhlä äiti osti hieman liian ison haalarin.
Iskä korjasi tilanteen ja osti sopivamman haalarin, iso jää odottamaan syksykelejä...
pipoa, kurarukkasia, kauluri
Noppies -housut & Benettonin paita
Huppari & sukkia
Kauppareissulla piti päästä kokeilemaan kolikolla toimivaa autoa, aika kiva auto oli!
Auton vieressä oli jännä karuselli, mutta vielä vähän liian suuri.
KEVÄÄSEEN kuuluu tietysti myös parvekkeen laitto, joka on ihan kesken. Matto saatiin ostettua lattialle, joka ei vielä näy seuraavissa kuvissa kylläkään. Odotellaan vielä lämpimimpiä kelejä, että saadaan kukkasetkin kukkimaan. Onneksi mulla on tosi innokas apuri! :)
Näin kauniisti meillä kukkii lilja, tosin vielä sisätiloissa, lukuunottamatta muutamaa happihyppelyä ja suihkusadetta partsilla.
Pikku hortonomi tietää, että ruukkuihin laitetaan "kukkii!"
Toistaiseksi olen kuvannut tänne vain omia leipomuksiani ja niistäkin alkaa olla jo aikaa. En ole kuitenkaan perheemme ainoa leipuri, tässä taannoin saimme herkutella Onnin päiväkodissa leipomia pullia. Oli muuten hyviä!!
Tämänpäiväisen kuvaussession satoa. Pieni malli alkoi jossain vaiheessa jo ärtymään kun äiti vaan kulkee kameran kanssa perässä, eikä leiki "oikeita" leikkejä.
Meiltä löytyy yksi kukka (teko-sellainen), jota Onni saa repiä ja heitellä mielin määrin. Ne kun ovat niin ihania pikku miehen mielestä.
Aurinkoisia ja lämpimiä kevätpäiviä!
~~~
ONNIN 1-v KUVIA!!
Saatiin Onnin kuvauksen koevedoksiin linkki ja voi kääk miten ihania kuvia!!! Kuvagalleriassa on toinen toistaan upeampia ja söpömpiä kuvia meidän taaperosta. Lisäksi saatiin linkki slideshow:hun, jota saapi ihastella kauniin taustamusiikin kera.
Hyvät ystävät, kaivakaa nenäliinat taskusta. Kuvashow:ta saa ihastella osoitteessa www.fotoalexandra.com/onnishow
(Kuvaaja Petra Roth, Foto Alexandrasta)
Muista musiikki!
(voi olla että joudut lataamaan show:ta varten plug-inin. Jos se siis kysyy, että ladataanko, niin klikkaa "kyllä".)
Kommentit